Kirjastokassi

Vanhoista kankaista on ihana ommella tilkkutöitä, kun voi samalla muistella mistä tilkut ovat kotoisin. Ompelin itselleni kirjastokassin, jonka kankaista suurin osa on kirpparilta tai kierrätyskeskuksesta. Kassista tuli niin kiva, että se taitaa päästä ulkoilemaan muulloinkin, kuin kirjastoreissuilla.

Joku saattaa muistaa aiemmin ompelemani tyynyliinan, jossa käytin samaa koirakangasta. Ja samaa hirsimökkitekniikkaa. En ole vaivautunut opettelemaan muita tekniikoita, sillä minulla ei ole kunnon välineitä. Hirsimökkitekniikka onnistuu ihan hyvin pelkän lyijykynän ja viivottimen avustuksella.

Kassista pilkistävään uusimpaan Bridget Jonesiin olin muuten aika pettynyt. Mutta ei siitä sen enempää.

Teippailtu synttärikortti

Pari yötä sitten satoi maahan ensilumi. Se jaksaa ilahduttaa joka vuosi! Koirakin ilahtui, pyöri lumessa ja etsi keppejä heitettäväksi.

Viikonloppuna tein synttärikortin washi-teipeistä. Kortin idea on Pinterestistä, mutta minä kopioin idean Virkatulta linnulta. Vihreän teipin olen saanut japanilaiselta kirjekaveriltani. Muut ostin viikko sitten Oulun kädentaitomessuilta.

Pientä pienille käsille

Tänä syksynä ruska on ollut kauniimpi, kuin vuosiin. Olen nauttinut ulkoilusta täysin siemauksin. Talvi lähestyy kuitenkin uhkaavasti, joten neuloin veljeni pienimmäiselle lapaset ja varalapaset. Ajattelin, että lapasissa saa olla pitkät varret, että ne pysyvät hyvin paikallaan.

Käytin lapasiin (ihan liian pitkään lankavarastossa muhineita) Schachenmayr Baby Wool -lankoja, jotka ovat ihanan pehmeitä. Mielestäni 25 gramman kerät ovat kuitenkin harmillisen pieniä. Jouduin itse asiassa tekemään lapasiin siksi eriväriset raidat, ettei yksi kerä lankaa olisi ihan riittänyt yhteen pariin. Raidat näyttävät kuitenkin kivoilta, joten loppu hyvin kaikki hyvin. 

Peruslapaset jämälangoista

Hassua, mutta tein nämä lapaset jo heinäkuussa, kun sää viileni hetkeksi. Muistin silloin, ettei minulla ole ainuttakaan hyvin istuvaa lapasparia itselleni syksyksi. Laatikon pohjalla lojuneet pienet jämälankakerät saivat kyytiä. Oli  mukava hyödyntää sitä, mitä kotoa löytyi!

Ps: Mustavalkea kisuli ei ole meidän, vaan liikuskelee vapaasti lähistöllä ja seurailee uteliaana koiramme touhuja. Ihmisiä se ei paljon väistele, vaan ihmiset saavat väistellä häntä :)

Myllykirjaston ja kuppikakkujen lumoissa

Elämäni ensimmäisten kuppikakkujen tarina:

Kävin vähän aikaa sitten tutustumassa Tyrnävän Myllykirjastoon, joka on mielestäni ehkä kaunein koskaan näkemäni kirjasto. Rakennus on saneerattu kirjastoksi vuonna 1919 rakennetusta myllystä. Suosittelen ehdottomasti tutustumaan, mikäli siihen joskus tarjoutuu mahdollisuus.

Myllykirjastoa ihaillessani käsiini eksyi kirja nimeltä Ihanat kuppikakut. Tykästyin kirjaan kovasti, sillä kuvat olivat hyvät ja kuppikakkujen reseptit toinen toistaan houkuttelevampia. Kirja täytynee hommata itsellekin.

Kokeilin kirjasta Päärynä-toffeekuppikakkuja ja hyviä tuli! Kuppikakut olivat just mun juttu. Sain pursottaa, koristella ja näpertää sydämeni kyllyydestä!

Pitsinen baktushuivi

Neuloin pienen huivin ystävälleni 30-vuotislahjaksi. Ohut sukkalanka Gründl Hot Socks Spectra oli mulle aivan uus tuttavuus ja mielestäni laadultaan oikein hyvä. Se oli myös hyvin riittoisaa, sillä huiviin tarvittiin vain yksi kerä lankaa ja sitä jäi vielä ylikin. Puikot olivat kokoa 3,5 mm. Ohje löytyy Ravelrystä nimellä Lacy Baktus.

Maalasin matkaan myös onnittelukortin. Oli mukava tarttua taas vesiväreihin, kun en ole niitä pitkään aikaan ehtinyt käyttämään. Taakse kirjoitin Eino Leinon runon:

Oli mullakin pieni onneni,

mut minusta oli se suuri,

ja luulenpa, siks oli suuri se,

kun se mun oli onneni juuri.

Yhdestä kerästä

Yksi kerä Novitan 7 Veljestä Raita -lankaa riitti lapsen sukkiin ja lapasiin, sekä toisten sukkien ja lapasten raitoihin. Minusta on rentouttavaa antaa värien tulla kerältä sattumanvaraisesti. Raidoitusten ei tarvitse olla samanlaisia.

Sukat on tehty pienin muokkauksin Novitan sukkaohjeella ja lapaset lapasohjeella.