Pitsinen baktushuivi

Neuloin pienen huivin ystävälleni 30-vuotislahjaksi. Ohut sukkalanka Gründl Hot Socks Spectra oli mulle aivan uus tuttavuus ja mielestäni laadultaan oikein hyvä. Se oli myös hyvin riittoisaa, sillä huiviin tarvittiin vain yksi kerä lankaa ja sitä jäi vielä ylikin. Puikot olivat kokoa 3,5 mm. Ohje löytyy Ravelrystä nimellä Lacy Baktus.

Maalasin matkaan myös onnittelukortin. Oli mukava tarttua taas vesiväreihin, kun en ole niitä pitkään aikaan ehtinyt käyttämään. Taakse kirjoitin Eino Leinon runon:

Oli mullakin pieni onneni,

mut minusta oli se suuri,

ja luulenpa, siks oli suuri se,

kun se mun oli onneni juuri.

Pitsihuivi Fifi III

Bongasin Novita-lehdestä kauniin pitsipuseron ohjeen. Ostin langat (Novita Rose Mohair ja virkkauslanka) ja aloin neulomaan puseroa. Pian huomasin, että puserosta olisi tullut ohjeen mukaan neulottuna aivan hillittömän suuri, vaikka koko oli XS/S. Ärsyttävää. Eikä tämä ollut edes ensimmäinen kerta, vaan olen pienennellyt Novitan ohjeita aika useinkin.

Päätin tehdä langoista jotain muuta ja päädyin kokeilemaan Fifi III -huivia. Ohje oli todella selkeä ja huivi valmistui 6mm puikoilla nopeasti. Huivista tuli mielestäni kaunis, muttei ihan 'minun näköiseni'. Siksipä se matkustaakin piakkoin pikkuserkulleni.

Blue Fields -huivi

Näin palkitsee käsitöiden ystävä itsensä: Ostaa muutaman kerän Noro Silk Garden Lite -lankaa. Elämäni ensimmäinen käsityö Norosta ja täytyy sanoa, että onhan siinä huikeat värit! Pitkään piti lankaa metsästää, sillä sitä ei meinannut löytyä koko Oulun kaupungista. Ja viidennessäkin käymässäni lankakaupassa, Villiinassa, sitä oli vain muutamia keriä.

Minulla taisi olla kerien kanssa huono tuuri, sillä huiviin meni kaksi kerää lankaa ja kummassakin oli solmu. Se ei olisi sinänsä haitannut, mutta solmun jälkeen lanka jatkui harmillisesti ihan eri värisenä. Jouduin katkomaan lankaa muutamaankin otteeseen saadakseni värit liukumaan sievästi. Kuinkahan tavallista lienee?

Ohje löytyy Ravelrystä nimellä Tortuga Shawlette. Huivi oli yllättävän helppo ja nopea tehdä!

(Puikot: 60cm pyöröpuikot 4,5mm)

Muhkea tuubihuivi

Olen ollut ihan fiiliksissä uudesta tuubihuivistani. Minulla ei ole ollut tällaista ennen ja aluksi piti vähän ihmetelläkin, että miten tämä on oikein tarkoitus pukea. Mutta löytyihän se oma tyyli sitten ja nyt huivi on yksi suosikkivaatteistani. Neuloin sen Hjertegarnin Cool Flamme -langasta puikoilla nro 10.

Tässä helppo ohje:
Luo 30 silmukkaa pitkille puikoille tai pyöröpuikoille, neulo ainaoikein neuletta tasona kahden kerän verran (n.115 cm), päättele silmukat ja ompele huivi ympyräksi.

Punamusta kolmiohuivi

Tässäpä on kolmiohuivi ystävälleni Hannulle. Tämä taitaa olla jo neljäs vanhalla Novitan ohjeella virkkaamani huivi. Kolmessa aiemmassa käytin Novitan Teddy -lankaa, joka olikin aivan nappivalinta tähän tarkoitukseen. Valitettavasti lankaa ei kuitenkaan näytä olevan enää saatavilla. Piti siis etsiä uusi lanka, joka olisi sopivan paksu, eikä kutittaisi. Onneksi Oulun Villiinasta löytyi korkealaatuinen tanskalainen sekoitelanka Hjertegarnin Cool Flamme. Lanka on rakenteeltaan epätasaista, joten pinnasta tuli mukavan elävää. Muhkea huivi valmistui nopeasti parissa päivässä.

Valkoista

Ihanaa. Vihdoinkin lunta! Olen nauttinut lumisista maisemista täysin siemauksin ulkoilemalla ja kuvaamalla. Itsenäisyyspäivää vietin käymällä valoisan aikana jäällä ja nappaamalla samalla kuvan valkoisesta kolmiohuivista. Huivi on tehty samalla vanhalla ohjeella, kuin aiemmin esittelemäni petroolinsininen kolmiohuivikin. Novitan Teddy on oikein hyvä lanka kaulahuiviin, koska se ei kutita. Kenelleköhän pukki mahtaa huivin viedä?
Itsenäisyyspäivän iltana käväisin vielä Naisten käsityömessuilla. Mukaan lähti vain pari särövuorikristallisia korvakoruja. Valitettavasti en tajunnut varata aikaa tarpeeksi, sillä myyjiä oli todella paljon ja tuli hoppu kiertää kaikki paikat. Jos olisi ollut enemmän aikaa, niin olisin varmasti löytänyt siitä aarreaitasta muutakin.

Puropipo ja -kaulaliina

Tämän syksyn Novita lehdessä oli paljon käyttökelpoisia ohjeita uutuuslanka Purolle. Päätin kokeilla kanervikkosävystä pitkänmallista pipoa ja kaulaliinaa. En kuitenkaan saanut soviteltua pitkänmallista pipoa oikein mitenkään kivasti päähäni, joten päätin lyhentää sen tällaiseksi kisunkorvamalliksi.
Puroa oli oikein miellyttävä neuloa ja värinvaihdot olivat jännittäviä. Ymmärrän kuitenkin senkin, miksi jotkut neulojat ovat menettäneet langan kanssa hermonsa. Kerissä on erivärisiä säikeitä, jotka tekevät keristä keskenään eri näköisiä ja langanvaihdosta vaikeaa. Lisäksi joku väri on aina kerissä vähäinen, kuten kanervikossa tuo vaalean vihreä. Sanoisin kuitenkin, että neulominen oli helppoa, kun ei tarvinnut suunnitella värejä. Neuleista vaan tuli sellaisia kuin tuli.

Palatessani Jalon kanssa pipon ja kaulaliinan kuvausreissulta löytyi maasta lasten lusikka, jonka otin mukaan viedäkseni sen hiekkalaatikolle. Jalohan tietysti otti touhun leikkinä ja yritti ottaa lusikan haltuunsa. Kylläpä nauratti, kun katsoin kamerasta millaisia kuvia tuli oikein napattua.