Pinnejä, nappeja ja satiininauhaa (Vol. 1)

Päähäni putkahti idea koristella yksilöllisiä pinnejä satiiniruseteilla ja napeilla. Alunperin ajattelin tehdä vain yhdenlaisia pinnejä, mutta kun pääsin ostoksille, niin enhän minä malttanutkaan jättää hommaa siihen. Ostin siis paljon erivärisiä nauhoja ja monenlaisia nappejakin. Tällaisten pinnien tekemiseen tarvitaan yhtä pinniä kohden n. 20 senttimetriä satiininauhaa, nappeja, ompelulankaa ja lujaa yleisliimaa. Koristelu on aika yksinkertaista. Nauha taitellaan rusetille, nappi ommellaan kiinni nauhan keskelle ja koriste liimataan pinniin. Lisää pinnejä tulossa pian :)

Välipalalla

Olen ruvennut vähän katsomaan mitä syön. Lähinnä siksi että vatsalla ja suolistolla olisi parempi olla. Eilen minulla oli lähes koko päivä vapaata, joten ehdin hakea kaupasta tarvikkeita ja leipoa ruoan kaveriksi ohraperunarieskaa ja puristaa appelsiineista ja greipeistä tuoremehua. Nykyään on tosi ärsyttävää, että vaikka leipäpussissa lukisi isolla 'täysjyväruisleipä', niin se useimmiten sisältää myös merkittävän määrän vehnäjauhoja ja perunahiutaleita. Mainonta on harhaanjohtavaa. Ei siis auta kuin syynätä pussit tarkkaan tai ruveta leipomaan leipänsä itse.
Syön myös usein välipalaksi maustamatonta jogurttia myslin tai marjojen kanssa. Myslinkin kanssa olen ruvennut kikkailemaan. Lisään valmiiseen mysliin siemeniä ja pähkinöitä, koska seoksissa on näitä kalliita, mutta huipputerveellisiä raaka-aineita vain vähän.

Junasukat

Jämälankoja voi hyötykäyttää esimerkiksi tällaisiin pieniin junasukkiin. Sukkien ohje ja nimen takana oleva kaunis tarina löytyy esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus ry:n sivuilta. Tarina, sukkien hauska muoto ja hyvä istuvuus saivat minut kokeilemaan tätä helppoa ohjetta. Puikoilla on jo toiset samanmoiset, mutta vaalean siniset tällä kertaa. Ajattelin antaa sukat johonkin hyväntekeväisyyskeräykseen, mutta en vielä tiedä mihin.
Herkut jäivät jäljelle eilisestä elokuvaillasta. Yritin tarjota tällä kertaa vähän terveellisempää naposteltavaa, kuten kurkkua, porkkanaa, leipätikkuja ja dippiä, sekä suklaarusinoita, jogurttihasselpähkinöitä ja vihreää teetä. DaCapot ja Mariannet olisi voinut jättää kyllä ostamatta.
Alimmassa kuvassa on se ainoa ystävänpäiväkortti, jonka ehdin tänä ystävänpäivänä askarrella. Minusta on ihanaa koota kortteihin erilaisia kukkakimppuja.

Aarteita

No jo on laiskanlaista bloginpitoa. Nyt ollaan jo menossa helmikuussa, mutta minä vain vielä viivähdän joulun alla tapahtuneisiin asioihin. Joulun aikaan minulla on nimittäin tapana käydä aina katsastamassa naisten joulumessujen aarteita. Tällä kertaa mukaani pääsivät tällaiset kiinalaishenkiset korvakorut, herttainen virkattu kori ja tietysti Valpas. Valpas on tehty sukasta ja nimi on mielestäni kertakaikkisen osuva. Eikös hän näytäkin aika Valppaalta? En voinut tietystikään vastustaa moista otusta, joka sai minut nauramaan ja hyvälle tuulelle, joten ostin sen sitten puolisolleni joululahjaksi.

Punamusta kolmiohuivi

Tässäpä on kolmiohuivi ystävälleni Hannulle. Tämä taitaa olla jo neljäs vanhalla Novitan ohjeella virkkaamani huivi. Kolmessa aiemmassa käytin Novitan Teddy -lankaa, joka olikin aivan nappivalinta tähän tarkoitukseen. Valitettavasti lankaa ei kuitenkaan näytä olevan enää saatavilla. Piti siis etsiä uusi lanka, joka olisi sopivan paksu, eikä kutittaisi. Onneksi Oulun Villiinasta löytyi korkealaatuinen tanskalainen sekoitelanka Hjertegarnin Cool Flamme. Lanka on rakenteeltaan epätasaista, joten pinnasta tuli mukavan elävää. Muhkea huivi valmistui nopeasti parissa päivässä.

Piparkakkuarkkitehdin joulupuuhat

Piparkakkujen leipominen kuuluu ehdottomasti minun joulupuuhiini, joten olin hyvin tyytyväinen, että ehdin ne joulukiireiltäni tehdä. Teen taikinan ja kuorrutteen aina itse, juuri niin kuin kotonakin äidin kanssa tehtiin. Käytän kuorrutetta myös talojen kokoamiseen, sillä se onnistuu kyllä kun on kärsivällinen, maistuu paremmalta kuin sulatettu sokeri, eikä sormiinkaan tule palovammoja. Talojen tekemisessä sattui pieni arkkitehtuurinen moka. Piirsin itse kaavat ja unohdin tehdä taloihin päätykolmiot. Onneksi koristeluun tarkoitettuja karkkeja oli riittävästi paikkaamaan myös nämä reiät päätyseinistä ja lopputulos oli lopulta ihan hieno. Lopuksi piti tietysti myös porsaiden saada vähän kuorrutetta osakseen.

Sytykeruusut

Sytykeruusut taitavat olla tämän joulun hittituote. Ainakin minusta tuntuu, että niitä tehdään vähän joka puolella. Minusta idea on aivan erinomaisen hyvä, sillä näihin ei tarvita paljon materiaalia (vain kananmunakennoja ja steariinia), eivätkä nämä jää lojumaan kenenkään nurkkiin, vaan suorastaan vaativat tulla poltetuiksi. Lisäksi näiden tekeminen on ihanan suurpiirteistä, helppoa ja ekologistakin, sillä vanhat kynttilänjämät pääsevät hyötykäyttöön.
Teimme ensimmäisen erän yhdessä kaverin kanssa. Valmistimme tummanpunaisia ja hunajantuoksuisia keltaisia ruusuja. Myöhemmin tein vielä yksin yhden erän vaaleanpunaisia ruusuja, koska näiden tekemiseen tulee suorastaan himo. Ensimmäisen erän tein leikkaamalla ja toisen repimällä kananmunakennoa. Ruusuista tulee näin hieman eri näköisiä, mutta molemmat ovat omalla tavallaan kauniita. Huomenna nämä hämmästyttävän oikean näköiset ruusut pääsevät joulutuliaisiksi.

Lämmintä joulua kaikille!